Osallistumistapojen muutos haastaa kaupunkia

Henrietta Grönlund on ensimmäinen kaupunkiteologian yliopistonlehtori Suomessa. Vastaava toimi on erittäin harvinainen muuallakin maailmassa.

Kaupunkiteologia tutkii sitä, miten urbaanit kontekstit ja uskonto leikkaavat ilmiöinä toisiaan. Kaupunki on liikkeen, monimuotoisuuden, dynaamisuuden, paljouden ja tiheyden paikka. Sama koskee uskontoja ja laajemmin ajatellen myös maailmankatsomuksia. Kaupunkiteologia kysyy, millainen uskonnon laboratorio kukin urbaani konteksti on? Kaupunkiteologiassa voidaan myös tutkia niitä ideologioita, joita on erilaisen uskonnollisen toiminnan taustalla. Kaupunkiteologian saralla on paljon ajankohtaisia ilmiöitä, joita tutkia. Esiin nousevat vaikkapa turvapaikanhakijoiden majoittaminen tai samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen.

Grönlundin tutkimustausta on kansalaistoiminnassa ja osallistumisen muuttumisessa. Grönlundia kiinnostaa erityisesti se, miten ihmiset uskonnollisissa ja arvopohjaisissa yhteistöissä toimivat sekä miten erilaiset maailmankatsomukset ja osallistuminen ovat yhteydessä. Osallistumisen muodot ovat muuttuneet, ja organisatoriset toimintamuodot ja ihmisten omaehtoiset toimintamuodot sulautuvat. Elämme ihmisten oman toimijuuden nousemisen aikaa. Perinteisen yhdistystoiminnan sijaan osallistuminen on muuttumassa omaehtoisempaan suuntaan. Sosiaalinen media on mahdollistanut paljon erilaista kaupunkiaktivismia, enää ei välttämättä tarvita organisaatioita osallistumiseen. Tämä näkyy kuitenkin myös siinä, miten organisaatiot pystyvät ottamaan yhä vakavammin ihmisten kyvyn, halun ja toimijuuden huomioon.

Esimerkkiorganisaatioksi uusista osallistumisen tavoista Grönlund nostaa Helsingin Diakonissalaitoksen, jonka kanssa hän on tehnyt paljon yhteistyötä. Diakonissalaitoksen kansalaistoiminta lähtee siitä, että työntekijät eivät kerro, mitä toimintaan osallistuvien pitäisi tehdä vaan ihmisiä tuetaan luomaan omaa toimijuuttaan ja miettimään, mitä he juuri siinä yhteisössä haluavat tehdä. Ansiokasta ja tärkeätä tässä on se, että näin luodaan myös vaikeassa elämäntilanteessa oleville voimaantumista ja osallisuutta. ”Kuplien ylittäminen on tärkeä asia tässä ajassa. Diakonissalaitos, joka menee sinne ytimiin, tekee meille kaikille hyvää kaupunkia rikkomalla niitä kuplia, joissa me monesti elämme. Ihmisten kohtaamisessa on se voima ja se voima on meillä jokaisella. Aito hyvinvoiva kaupunki on sellainen, jossa kaikkien on mahdollista osallistua.”

Kaupunkiteologiassa on myös yliopistopedagoginen kehittämisnäkökulma. Se haluaa tuoda yhteisölähtöistä oppimista yliopistoon. Tämä on kansainvälisesti yliopistokentällä suosittua, mutta Suomessa vielä melko vähäistä. ”Voidaan käyttää nimitystä palveluoppiminen. Se on sitä, kun opiskelijat tekevät osana opintojaan yhteiskunnassa hyvää ja osallistuvat kansalaistoimintaan. Samalla toimintaan integroidaan teoreettisia sisältöjä ja opiskelijat oppivat myös työelämätaitoja.” Grönlundin opiskelijat ovat käyneet Diakonissalaitoksen D-asemilla osallistumassa kansalaistoimintaan ja kohdanneet siellä ihmisiä. On syntynyt erityisiä oppimiskokemuksia ja -tuloksia ja kaupunkiteologi onkin aivan liekeissä näistä kursseista.

”Näen oman roolini uskonnon asiantuntijoiden kouluttajana siten, että tarvitsemme ihmisiä, jotka ymmärtävät uskontoa ilmiönä esimerkiksi maahanmuuttoon liittyen. Meille tulee ihmisiä, joille uskonto on hyvin erityyppinen kysymys kuin kantasuomalaisille. Tätä osaamista tarvitaan enemmän. Uskonnon asiantuntijuudessa on kyse myös siitä, että me ymmärrämme erilaisia maailmankatsomuksia, oikean ja väärän kysymyksiä ja arvokysymyksiä. Miten voimme tulla keskenämme toimeen siitä huolimatta, että nämä katsomukset voivat olla hyvin erilaisia ja miten me voimme kuitenkin nähdä toisemme ihmisinä.”


Ollaan todella perimmäisten asioiden äärellä. Ole sinäkin. Henrietta Grönlund on keskustelemassa Thinkfestin aamukahvitilaisuudessa Muuttuva kaupunki keskiviikkona 11.10. klo 8.30-10 WELL-kahvilassa Kaisa-talossa, Vuorikatu 7. Ilmoittaudu mukaaan keskusteluun!